Liiba laaba.

Nyt ei hetkeen ole tapahtunut mitään niin suurta ja ihmeellistä, että olis ollut tarvetta kirjoitella mitään ylös. Maanantai meni aika normaaleissa merkeissä ja tiistaina nähtiin Essin kanssa teellä (kuinka englantilaista..) - onnistuin jotenkin taas eksymään, vaikken oikeasti ymmärrä enää kuinka se on edes mahdollista. Hajosin hieman kun käveltiin ja jauhettiin koko ajan samalla tälle keskustelunpätkälle:
Essi: "Mistä mä olin puhumassa?"
Minä: "Puhumisesta!"
Essi: "Niin! Kun se on suomeksi jotenkin niin automaattista!"
Minä: "Mm.. Puhutaanko me puhumisesta?"
No ainakin juttua riittää. Hyvä ettei kaikki vastaantulijat ymmärrä, niin eivät pidä ihan lahopäinä.

Tänään käytiin M:n kanssa syömässä vähän meksikolaisen tapaista ruokaa. Mä söin jotain pinaattitaikinaan (tai johonkin) rullattuja kanoja ja rehuja ja oli ihan sairaan hyvää! Tuonne vois mennä uusiksi joku päivä. Käytiin lisäksi päivittäinen suklaa-annos ja hajoiltiin South Parkin merkeissä. Oikeesti se ohjelma on niin sairas, toivon todella ettei tuu mitään vaikutteita uniin.. Samoin tota suklaan syömistä vois taas vähentää, tai tarkemmin ajatellen ajattelin jos pistäis itsensä vaikka lakkoon vähäksi aikaa. Mä oon niin riippuvainen siitä, että mulle aina ekoina päivinä tulee oikeasti jotkut vieroitusoireen tapaiset, päätä särkee vaan hemmetisti ja väsyttää :D
Lisäksi juteltiin skypessä porukoiden kanssa vähän uutisia. Minä raukka koitin kissoille puhua, en oo ihan varma tajusiko Tommi mitään - näytti se äänen hiffaavan? Voi voi minun pieniä, miten ne siellä pärjää.. Suomessa kuulemma on niin pirusti pakkastakin, mä oon täällä tällä hetkellä ihan jäässä sisälläkin vaikka pihalla on sentään lämpöasteita. Tuun halvaantumaan Suomen vierailulla jos siellä on vielä sellaiset pakkaset sitten. Mutta aika kylmä tuuli ollut tänään täälläkin.

Niin ja hei, kuvapuutos tässäkin postissa kun toi kamera tökkii niin pahoin. Mutta ei hätää, tilasin nimittäin amazonista älyttömän halvalla (105 puntaa) Nikonin coolpix-pokkarin! Jee jee se on niin paljon tuota rotteloa parempi, en malta odottaa että pääsen kuvaamaan taas kaikkea mahdollista :)
Lisäksi mekosta ja Miu Miusta pitäis edelleen ottaa ne paremmat kuvat tännekin.

PS. Siirsin kännykästä kuvia koneelle ja tämmöinen tuli vastaan. Eipä oo ees ikävä, ei.
Suomessa me nukutaan Tommin kanssa joka yö ihan liimattuina kaksistaan ja yleensä Purre vielä työntyy jalkopäähän. Nyt ne on sitten kuulemma vallanneet porukoiden sängyn ja työntyvät sinne yöllä - iskä tykkää hyvää.. Mä kyllä sanoin että annatte niiden nukkua missä haluavat, kun ne on tottuneet siihen että saavat koisata kuinka tykkäävät ja se oon minä joka vaihtelee asentoja mitä kiemuraisempiin niin että kateilla on hyvä olla :D Ei tarvii ihmetellä jos on niskat aina vähän jumissa.