sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Miu Miu ja lohikäärmeen vuosi.

Tänään vihdoin ja viimein päästiin näkemään Essin kanssa kunnolla. Eihän tässä ookaan mennyt kuin yli kolme viikkoa vaikka "heti piti nähä" etc. No mutta, jospa me nyt molemmat ryhdistäydyttäisiin kun päästiin jo alustavia menoja sopimaan. Tästäkin päivästä oli kauheet suunnitelmat molemmilla "tätä me ei kusta!"
Mutta eihän siinä sen erikoisempia, oikeestaan koko päivä meni kävellessä ja siinä samalla suu vaahdossa jutellessa. Ei voitu istuakaan minnekään pidemmäksi aikaa kun eräällä on detox kesken ja kaikkien vohvelikojujenkin ohi piti painaa menemään sata lasissa :D No tulipahan ainakin käveltyä jos ei muuta.


Piti ihan ottaa talteen muutama kuva, että muistan jatkossakin. Tuo sininen ja ruskea silmämeikissä käy todella hyvin yhteen, varsinkin vaaleiden huulien kanssa.
Voi tuota minun yhtä alahammasta, kun se on ihan ristissä..

Tänään vietettiin kiinalaista uuttavuotta ja toivotettiin lohikäärmeen vuosi alkaneeksi :> Tämänhän pitäisi vissiin kaikkien uskomuksien mukaan olla aina erittäin hyvä vuosi. Noh, mä en välitä vaikka maailma loppuisikin joulukuun lopulla, koska Hobitti leffa julkaistaan vissiin 14pv ja jos ehdin näkee sen voin kuolla onnellisena.

Ihan kamalasti tuolla oli ihmisiä taas liikenteessä, mutta jotkut lohikäärmeparaatit sun muut oli vissiin ollu jo vailla 11 päivällä eikä kukaan hullu sunnuntaisin ole siihen aikaan liikenteessä. Minä ainakaan.
Hirmusesti pennut räjäytteli jotain papatteja kaduilla muttei sen kummoisemmin sitä juhlintaa näkynyt muussa kuin väenpaljoudessa.
Ei siis suomalaiseen tapaan vietettyä örvellystä jota voisi ainakin selvinpäin olevan ihmisen silmin jo kutsua jonkin asteiseksi taiteeksi.





Kauheasti oli tullut kirkkaita värejä myyntiin ja mä himoitsin turkooseja ja pinkkejä korkkareita. Jos nyt kuitenkin hillitsisin itseni ennen kevättä.. Ylipolvensaappaita ei edelleenkään löytynyt.
Muutenkin kaikki värit on nyt iskeneet tänne. Vihreää (limeä ja kirkasta sellaista) sekä kirkuvan keltaista, pinkkiä.. Oikeestaan tykkään koska nyt pidemmän valkea/musta/harmaa kauden jälkeen tahdon vaan kaikkea värillistä mahdollisimman paljon <3
Lisäksi minnekään et tietysti voi mennä ilman etteikö siellä myytäisi mitään ystävänpäivään liittyvää. Me kyllä aateltiin Essin kanssa, että pidetään ystävänpäivä ystävänpäivänä ja haistatetaan pitkät kaikelle romanttiselle.
Talo täyteen pinkkiä ja mättöä ja naiset koolle. Tämä hyvä.

Päivän päätteeksi metsästin Miu Miun liikkeen jonne suunnistinkin ihan suorilla sisään ohittaen kaikki muut merkkiliikkeet.
Mun pitkällinen lompakonmetsästykseni on vihdoin ja viimein tullut päätökseen ja oi onnea millainen tuo kaunokainen onkaan!


Päätöksentekoa kesti tuskin viittä minuuttia kun kyseiseen yksilöön silmäni iskin. Oikeastaan menin hakemaan mustaa lompakkoa, mutta pah. Päädyin roosan väriseen, joka käy hyvin yhteen sekä valkean että beigen kanssa, kuten myös mustan.
Tässä on juuri se täydellinen malli jota olen etsinyt. Jos siitä pitää maksaa päälle kolmesataa, niin meikähän maksaa. Btw. oli se myyjä hieman ihmeissään kun kaivoin käteisenä kaikki rahat esiin :'D Enpä usko että tuolla ihmiset maksaa koskaan millään muulla ku kortilla hintaa sen suuremmin katsomatta, mutta mä en oo jaksanut hankkia itselleni korttia, niin näillä mennään. Katellaan muuttuuko mieli kun mut ryöstetään joku ilta ja menetän koko omaisuuden. Tuon lompakon puolesta oon kyllä valmis taistelemaan vastaan :p
Tääkin ansaitsee kyllä paremmat kuvat päivänvalossa, mutta menköön nämä nyt.


On se täydellinen <3 Niin kaunis, ihanan tuntuista nahkaa. Aurinko oli ajat sitten laskenut kun näitä kuvia otin, niin laatu ei taaskaan vastaa todellisuutta. Tässäkin väri on enempi joku mustikka, kuin se mitä se oikeasti on. Mutta nyt saa olla tyytyväinen, rakastan merkkiä ja rakastan mallia. Taidan nukkua tuon vieressä seuraavan yön.


Miu Miun paketitkin on aina niin nättejä, ettei niitä viitsisi edes purkaa. Se boxi missä tuokin tuli käy ihan hyvin jostain korulaatikosta. Nyt ei puutukaan enää ku laukku samaa sarjaa! Säästellessä...

lauantai 28. tammikuuta 2012

Camden Market.

Alunperin meidän piti lauantaina suunnistaa outlet-paratiisiin eli Bicester Villageen, mutta siirrettiin sitä seuraavalle viikonlopulle. Nyt en kyllä yhtään tiedä mistä aloittaa, mutta onneksi on kuvia joita voi taas läntätä miljoona tuohon perään. Tänään suunnistettiin Camden Towniin jossa lauantaisin on "markkinat" (tunnetaan myös nimellä Camden Lock) joihin puskee noin sata tuhatta ihmistä joka viikonloppu. Enkä usko, että tulos vajaaksi on jäänyt tänäkään viikonloppuna.
Toi koko alue laajentuu (ja laajentuu ja laajentuu..) niin ettei se koskaan tunnu loppuvan. Tonne vois oikeestaan eksyykin, mutta ei yhtään pahempi paikka siihen! Marketit on lajiteltu osioihin ja me ravattiin niistä nyt päällisinpuolin ainakin kolme: Camden Lock Market, Stables Market ja Camden Lock Village.

Punaista oli päällä joten lämminsävyinen oli meikkikin.
Leikkasin muuten ne tekoripset kahtia ja pistin vain puolikkaat silmiin tänään. Sillä lailla tuosta tyvestä keskiväliin on luonnollisemman näköisesti omat ripset, mutta tekoripset tuo silmäkulmiin pituutta ja avaruutta.

Me kierreltiin lähinnä niitä pihalla levittäytyviä vaatelabyrintteja ja kaduilta maan alle häviäviä liikkeitä sekä harhailtiin Stables Marketissa joka on valtava tila josta on hankalaa sanoa onko se ulkona parilla katoksilla vai sisällä vajavaisilla katoilla. Ihmisiäkin oli niin paljon, että se sotki jotenkin kokonaan sen tajun että olisi voinut hahmottaa, kuinka suuresta paikasta on kyse.
Camden Lock Village on täynnä pienehköjä valoilla koristeltuja mökkejä joiden sisällä myydään kaikkea ihanaa.

Sisko sanoikin mulle jo monta vuotta sitten, että siihen paikkaan sä vielä rakastut ja niin kyllä kävikin! Kaikissa seinissä on mitä mielikuvituksellisimpia suuria koristuksia, ilmassa kaikuu tuhansien ihmisten häly ja musiikkina Johnny Cash/Rollarit tai kunnon rave/reggae. Ilmassa tuoksuu vesipiiput, suitsukkeet ja katukojujen herkulliset ruoat. Suhun oikein tunkeutuu paikan luova ja boheemi ote. Viikonloppulomalaisetkin - Camdenin marketeille mars! Ehdottomasti kannattaa käydä.

Kuviin oli mahdotonta saada napattua tunnelmaa, mutta parhaansa saa aina koettaa. Lisäksi näistä ei millään voi nähdä kuinka laaja ja sokkeloinen se alue loppujen lopuksi oli.



Kelloja, medaljonkeja, kompasseja.. Onko nää samalla tavalla suurta huutoa Suomessa?



Nää seinät oli tosi upeesti koristeltu!



Varaudu pöllöprintti, sillä kissat valtaa nyt alaa joka liikkeessä! (Jess!)


Yliannostus pitsiä ja pastellisävyjä.


Kuinka "Carrie" voi mekko olla?
Lisäksi tuolla myytiin aivan samanlaisia kuin Sinkkuelämään kuuluisassa Pariisi-jaksossa, jos ootte katsoneet sarjaa (kuka ei olisi) tiedätte mitä tarkoitan.




Kaikkien Tallinnan vanhaa kaupunkia hieman muistuttavien rakennuksien keskellä seisoo sitten tällainen.
  

Kaikkien DJ-tyyppien must paikka.


 Tuolla Horse Tunnel Marketissa oli paljon aidon kokoisia patsaita hevosista.
Aikas jännä paikka.





 





Katukeittiön luova ruokailutila.
  

Camden Lock Village.
  


Eihän sieltä tyhjin käsin pois päässyt, vaan mukaan tarttui ihana 50-luvun tyylinen mekko (jossa on vyötärö, jee!) sekä kengät joista en heti osannut sanoa onko ne ihanat vai ei niin ihanat, söpöä t-paitaa unohtamatta.


Hahaa, nää on niin britit!
Saattaa olla, että puolen vuoden päästä katon noita ja kelaan "miksi oi miksi" mutta tällä hetkellä noi on musta tosi kivat ja persoonalliset :> Lisäksi ne makso hurjat melkein kolmetoista puntaa, että väliäkö tuolla.



T-paita on ihan normaali musta malli ja aika reilu, mutta tää kuvio.. *hykertelee*


Ja sitten viimeisenä, muttei vähäisimpinä mekko.
OONKO SANONUT AIEMMIN, ETTÄ RAKASTAN MUN KAMERAA?!
Toi lentää kohta seinästä läpi.
Joo siis. Mekosta tulee vielä kuvia, en tiedä ehkä huomenna käyn ottaa jotain kivaa ihan tuolla katumaisemissa :) 
Toi on aivaan sairaan kaunis. Simppeli, mutta toi kapee vyötärö/levee helma käy mulle tosi hyvin. Lisäksi se on kauniin harmaan värinen ja istuu ku valettu. Kyllä mä siitä vielä ne hienot kuvat tänne otatan, käyn vaikka ostamassa uuden kameran sitä varten -.-'

perjantai 27. tammikuuta 2012

Chinatown.

Tämän päivän ohjelmaksi sovittiin jo eilen, että käydään katsomassa millainen paikka Chinatown on. Lähdettiin M:n kanssa sen kotiuduttua metrolla kohti Sohoa ja suunnistettiin lyhtyjen perässä paikalle. Chinatown on siis ihan Leicester Squaren tube-aseman lähettyvillä. Ei meillä mitään kummoisempia suunnitelmia ollut kuin käydä kolmistaan R:n liityttyä joukkoon syömässä jossakin kiinalaisessa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, mikä on hyvä kun aivot jäätää ihan luvattoman paljon jo tähän aikaan.


Tässäpä kamera näyttää oikein parhaat puolensa, kuinka tarkennetaan nätisti. Tää mun rakas rakkine vetelee kyllä viimeisiään, se on alkanut sekoilla ihan omiaan ja vaihtelee asetuksia samalla kun koetan kuvata. Tässä siis tulos Sohon valoista.


 Lyhtyjen perässä suunnistaen. Loppujen lopuksi Chinatown ei ole täällä mikään järkyttävän suuri alue, mutta sitäkin enemmän siellä liikkuu populaa. Yksi suurimmista tungoksista vallitsi perjantai-iltana täällä, veti melkein vertoja alen viimeisiin päiviin Oxford Streetillä. Kuvia ei oikein kehdannut jäädä ottamaan paikoilleen ettei olisi aiheuttanut enempää tungosta, joten osaltaan kuvien laatu on siitäkin kiinni. Mä kyllä oon vähän höpsö sen suhteen mitä oon valmis tekemään hyvän kuvan eteen ja aina kun tuun himaan kamera täynnä kuvia, olo on yhtä onnellinen kuin jos oisin roudannut kaupasta säkillisien uusia vaatteita.
Ensi viikolla voisi suunnistaa kameraostoksille..


 Kuvat saa napsauttamalla isommiksi! Tässä Singin' In The Rain musikaalin mainostusta. Pyörittiin lähinnä Sohossa ensin ja käytiin kiertelemässä kirjakauppoja jotka myi kaikkea vanhaa. Se tuoksu <3
Lopulta ooteltiin Mn:n kanssa Pret A Mangerissa R:ää ja sitten kolmistaan mentiin syömään. Paikka oli kyllä aika hupaisa! Ikkunasta nähtiin buffet ja se hinta (alle viisi puntaa syö niin paljon kuin jaksat periaatteella) suosi lompakkoa joten mentiin sisään. Ylhäällä ei sitten ollutkaan tilaa, vaan meidät laitettiin aika karuun "kellariin" äpöstämään. Siis paikka näytti puretulta kylpyhuoneelta, jonne oli laitettu pöydät ja tuolit :D Vaan ei se mitään, sillä kiinalainen mummeli joka meille tarjoili oli huippuystävällinen ja varsinkin niiden kana oli tosi hyvää. Mä en oo niin justiinsa sen suhteen missä syön kerta ruoka vaan menee alas. Kiinalaisessa ruoassa on kyllä joitain outouksia, ettei oikein ikinä ravintoloissakaan varmaksi tiedä mitä on tilaamassa - mutta tällä kertaa onneksi osui nappiin.


 Chinatownissa on yksi pääkatu jonka varrelta löytyy lähinnä ravintoloita ja siitä se haarautuu vähän joka suuntaan kujille ja kaduille. En kuitenkaan usko, että tuonne ihan helpolla eksyisi.
Kiva paikka tuo oli, vaikkei minusta loppujen lopuksi kovinkaan ihmeellinen. Lähinnä Chinatownissa on paljon ravintoloita eli ainakin kiinalaisen ruoan ystävän kannattaa sinne suunnata. Muutenkin toi on sellainen paikka, että kannattaa mennä ihan vain iltaa istumaan ja katsomaan sitä elämää mitä se vilisee täysiään.
Oma kotikatu vaikutti tuon jälkeen tosi hiljaiselta, vaikka täälläkin hälytysajoneuvo menee ikkunan alta vähintään vartin välein ja liikenne humisee ihan jatkuvasti.
Oon muuten huomannut sellaisen jutun, että meidän olkkarista on mahdotonta katsoa taivaalle näkemättä siellä lentokonetta. Yleensä ilmassa on kolme, enkä kertaakaan yöllä taikka aamulla oo nähnyt taivasta tyhjillään. Jotenkin havainnollistaa sitä kuinka sairaasti ihmiset lentää paikasta toiseen.


 Näitä tällaisia koristuksia on sitten ihan joka kauppa ja koju täynnä.


 On noissa ollut piipertämistä! Kahviloita mä en juuri bongannut ihan pääkadulta, mutta tällaisia take away herkkupuoteja oli muutama. Täälläkin myytiin vaikka minkänäköistä vihreää kääretorttua ja ihme jelloja.. Sellaisia ettet oikein voi kuin miettiä montako väriainetta tuohonkin on pumpattu.

 

 Tässä vielä pääkatua suunnasta josta se ilmeisesti pitäisi aloittaa. Tämän jälkeen (tai siis sitä ennen) oli monia niin krääsä-kauppoja, kuin voi olla. Siis Made in China-lauseen tiivistymiä. Lattiasta kattoon kaikenlaista avaimenperää, korua ja rihkamaa mitä ikinä keksitkään, niin kuin alla olevasta kuvasta voi hieman huomata.


 Nää putiikit näytti ulospäin joltain R-Kioskin kokoisilta ja aika pieniltä, mutta sieltä avautui ihan uusi maailma sisään astuttuaan. Monta huonetta ja joka kulman takaa uutta pikkutilpehööriä. Ihan randomisti jonkun kulman takana oli kynsistudio ja hierontaa kaupattiin joka nurkassa. Hääpukuja (siis, "todella" kauniita....) oli myynnissä kahdellakymmenellä punnalla. Tollaisessa paikassa sekoaa pää, eikä sieltä mitään pikkulasta olis saanut varmaan koskaan pois.


 Luonnollisesti sieltä piti ostaa onnenkeksi! Tässä mun jonka mukaan yyber rikas filmitähti on jo minut bongannut limostaan, muttei uskalla tulla tarjoamaan huvilaansa käyttööni ihan vielä. Aika selkeesti, minusta.
Niin ja hei, toi keksi ei itseasissa ollut ollenkaan hullumman makuinen.


 Citykettu kotikadulla! Siinä se odotteli kuin kunnon kaupunkilainen vuoroaan ja osasi ylittää tien justiin oikealla hetkellä. Hirmusen pieni kaveri, muttei paljoa arkaillut.


Luultavasti mun pitäis ottaa kuvia niistä naurettavan räleistä urheiluautoista joita tossa on rivissä toisensa perään, mutta tää hakkaa ne minusta 6-0. Aika söpö!

Mutta joo, eipä tuosta Chinatownista niin kauheasti kerrottavaa jäänyt tämän lisäksi. Illalla ihan kaunis paikka lyhtyineen, hyvällä paikalla lähellä Sohoa elikkä sinne on tosi helppoa poiketa. Ravintoloita ihan sikana ja porukkaa sitäkin enemmän. Lisäksi Made in China-kauppoja joissa ihmetellä sitä kuka näitäkin oikeasti ostaa.
Jos Lontoossa viettäisin vain vähän aikaa en nyt sanois että tämä olis mitenkään pakko nähdä, mutta jos tahtoo joku ilta syömään jonnekin missä varmasti riittää elämää niin ei yhtään hassumpi mesta :>
Meikä toivottaa nyt hyvät yöt kaikille. Huomenna saa nukkua pitkään ja sitten on luvassa hardcore-shoppausta!

torstai 26. tammikuuta 2012

Sanaton.

Tänään ei tule paljoa juttua, kun mielessä on eilisestä saakka pyörinyt vain yksi asia ja olo on aika epätodellinen. Tällaisia asioita ei ikinä uskoisi tapahtuvan lähipiirille, eikä niitä koskaan voi mitenkään ymmärtää.
Täällä en tietenkään avaudu mistään sen enempiä, mutta koska en voi Suomeen olla liikoja yhteyksissä niin tietäävätpä nyt puolitututkin ettei jaksa olla niin happyhappyjoyjoy.
Ja luoja että vihaan sitä käpylää välistä. Eikö siellä mikään ole yksityistä?
Vaan ei se auta, pystyn täältä käsin siihen mihin pystyn ja enempään en. Vaikka ajatukset nyt on jossain ihan muualla turha mun täällä on jäädä jauhamaan. Uskotaan vain että kaikki käy parhain päin.

Eilen kokkasin niin opiskelijaruokaa kuin voi olla, pastaa ja jauhelihaa. En edes löytänyt sille lihalle kastiketta, joten ostin jotain chilimajoneesikastiketta mitä pistää sekaan. Uunissa tein herkkusieniä jotka täytin yrttijuustolla, ne maistui ihan kesälle! Pekonia en siihen ympärille laittanut kun en saa sitä alas, mutta tiedän että monet tekee niin, joten jos joku tahtoo kokeilla niin suosittelen.
Horrospäissä shopatessani vedin myös kunnon överit ja ostin mm. yli kuudellakympillä kosmetiikkaa. En halua tietää mitä se tekee euroissa, mutta onpahan kerta heitolla laadukkaampaa laukussa ja käytössä.

Osa ostoksista.
Oon koko talven kulkenut punaisissa huulissa (siis oikeasti punaisissa) ja aattelin että kevääseen päin mennessä voisin kokeilla vähän raikkaampia sävyjä. Itselleni käy ainakin koralli ja kaikki persikan sävyt, mutta heitin nyt joukkoon vähän pinkkiäkin.
Keväästäkin on ehkä vielä liian aikaista puhua, mutta täällä on viime päivinä ollut niin lämmintä ja satanut jotain tihkua että tuntuu jo pettävästi siltä.
Lisäksi ostin punaisuutta kontrolloivaa voidetta ja poskipunaa (ristiriitaista?), huulikynän ja muutaman kiillon sekä ihanaa ainetta joka pesee kaiken meikin hellästi pois. MaxFactoria ja No7 korissa siis.

Ostin lisäksi tekoripset ensimmäistä kertaa elämässäni.
Sen ne on kyllä näköisetkin, en ihan osannut laittaa niitä kunnolla, mutta harjoitus tekee mestarin.
Lisäksi testasin karkkipunaa ja ihokin tykkää uusista jutuista. Noi tekoripset oli alunperin naurettavan pitkät, tyyliin kulmakarvoihin saakka. Leikkelin ne sitten itse inhimillisen pituisiksi ja musta ne on nyt sata kertaa paremman näköiset.


Lontoosta ei luulisi olevan hankalaa löytää mitään, mutta tässä muutama joita olen metsästänyt koko ajan löytämättä:

1. Yli polven saappaat. Tahdon ja palavasti, mutta kaikissa on joko a)kiiltonahkaa b) piikkikorko c) nyörejä. Onko siis mahdoton tehtävä löytää jostakin saappaita joissa on mukava kävellä ja joissa reidet btw näyttää miljoona kertaa paremmalta muistuttamatta silti "yö työläistä..."
2. Lompakko, joka aukeaa vetoketjulla ja jonka molemmin puolin on tilaa seteleille ja korteille sekä kolikkotasku vetoketjulla siinä keskellä. Perusmalli, tosi simppeli. Ei pitäisi olla haastavaa bongata sellaista jostakin.
3. Mekko, jossa on vyötärö. En ole hoikimmasta päästä ihmisenä, mutta mulla on silti selkeä vyötärö ja leveä lantio. Siispä mä haluaisin mekon jossa kireämpi kohta on vyötäröllä, eikä rinnan alla (ns. raskauspaidat) jotka saa mut näyttämään hirmu seksikkäästi pahvilaatikolta.

Kiitos ja näkemiin.