tiistai 17. tammikuuta 2012

Portobello Road.

Kyseisessä legendaarisessa paikassa lähdimme porukalla käymään lauantaina.
Portobello Road on siis kuuluisa antiikki/vintage-liikkeistään ja näin viikonloppuisin kadut oli vielä täynnä kaikenlaisia kojuja jotka myi tietty myös turistikrääsää mutta myös kaikkea ihanan vanhaa!
Kuolasin ikivanhoja kameroita, rasioita, vaatteita, Chanelin vintage-laukkuja (btw. klassisen mustan Fendin olisi saanut kolmellasadalla punnalla. Fendi. Kolmellasadalla. Tarvitseeko edes kuvailla enempää kuinka paljon rakastuin kyseiseen paikkaan?) sekä vanhoja julisteita ja tauluja ja apuaaa.. Sekosin ehkä vähäsen.
Siellä oli mm. ihania Beatrix Potterin töitä (jos joku ei tiedä mm. Petteri Kaniinia ja Penna Pupua niin hävetkää!) mutta ne oli kyllä sen verran hintavia että toistaiseksi jouduin hylkäämään :( Valtavasti kaikkia huonekaluja joita en koskaan olisi saanut roudattua Suomeen ja peilejä sekä *plaaplaaplaa suu vaahtoaa..*

Sieltä tuli otettua tosi huonosti kuvia ymmärrettävistä syistä (ei ehtinyt edes ajatella) mutta toi on paikka jossa ehdottomasti täytyy käydä uudestaankin. Sieltä varmasti tekee löytöjä, joita ei sitten jokaiselta vastaan tallaavalta löydy.
Käytiin italialaisessa syömässä ja mun iho leimahti taas liekkeihin, kyllä ketutti siinä pisteessä vaikka tiesin jo ennakkoon että varmaan sellaisesta ruoasta jotain tuleekin. Mä siis olen varmaan allerginen jollekin, mutta olen ajat sitten luovuttanut saada tietooni mille. Luultavasti jollekin E-koodille tai vastaavalle tai jollekin hirmu yleiselle mausteelle.. En voi ikinä vapautuneesti käydä ulkona syömässä ainakaan jos ei ole yhtään tutumpi porukka, kun ei koskaan tiedä mistä joku allerginen reaktio oikein puskee esiin. Ei se siis ole kuin esteettinen, mutta mullehan se on pahimmasta päästä :'D Koko kaulan ja dekolteen ja kasvojenkin iho lävähtää ihan tulipunaiseksi. Nättiä.

M osti tuollaiset kategoriaan "liian ihanat" menevät valkoiset pitsisaappaat, vain koska minä en ehtinyt rekille ensin :DD Hintaa oli 11 puntaa. Olen katkera. :D
Noihan luonnollisesti oli viimeinen pari.

Onneksi mieli hieman parani seuraavan kuvan herkuista.
Mansikka-vaahtokarkki-suklaa-varras. Mmmmh.

Lisäksi käytiin Poundlandissa jossa kaikki, ihan kaikki, maksaa korkeintaan yhden punnan. Mä ostin sieltä punnalla mm. timanttikuulokkeet, jotka jossain normikaupassa olisi varmasti ollut 12-18 puntaa.
Lisäksi löydettiin keittiöön kauan kaivattu kauha ja vuoka.

Tässä postauksessa voisin avautua vielä ystävästäni Bootsista, jos se jollekulle ei satu olemaan tuttu.
Boots on siis täällä joka kulman takaa löytyvä liike, josta saat yleisimmät apteekkikamat, kaiken kosmetiikan sekä tarvikkeet joita tarvitset, tuoksut ja voiteet, hiusten- sekä ihonhoitoon kaikkea maan ja taivaan väliltä.. Ja hinnoista voisin antaa hyvän esimerkin.

Paljonko maksaa Aussie merkin shampoopullo Suomessa?
Meidän kämäisessä kylässä kyseistä ihmeainettahan et edes saa, joten varasto täytyy käydä täyttämässä jossakin lähikaupungissa.
Liikkeestä ostat Aussien ehkä kympillä. Ja millainen on Suomen valikoima?

Täällä rakas Boots ei petä - vaan Aussie sarjaan kuuluvia hiustenpelastajia saat aina kympillä kolme. Shampoota, hoitoainetta, lämpösuojaa, mitä sitten tarvitsetkin.
Mun täytyykin ehkä ostaa oma pieni laukku sille varastolle jonka aion täältä Suomeen roudata...

Hiuksista tuli mieleen, että omille olisi korkea aika tehdä jotakin vaan arvatkaapas kun äitini on sattumoisin myös parturikampaaja ammatiltaan, onko tämän tytön koskaan tarvinnut liikkeessä käydä? Oon niin raukka etten saa kunnollista ponnaria itselleni väännettyä.
Enkä ees oikein tiedä mitä kampaajalle sanoisin. "S.O.S." varmaan.
Ehkä tyydyn nyt ensin elvyttämään tätä kärsinyttä kuontaloa noilla Aussien tuotteilla.







Vasemmalla punnan kuulokkeet ja oikealla tämänhetkistä arsenaalia.

Antakaa anteeksi sijoituksellinen ihmeeni jälleen kerran, mutta hermohan tässä koneen ääressä menee kun ei suostu kuvat tottelemaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti