tiistai 17. tammikuuta 2012

Eksyksissä on hyvä olla.

Vihdoin ja viimein olen ajantasalla blogini kanssa ja tänään kirjoitettu teksti ihan oikeasti kertoo tästä päivästä!
Aloitetaanpa vaikka sillä, että heräilin ja kävin kaupassa. Sieluani kirpaisi kovasti huomatessani Tescon jonotuslinjalla, ettei niitä ihania öttömönkiäisiä ole enää - kunnes huomasin että juuri minun jellonani oli piiloutunut venailemaan oikeaa omistajaansa (tai sitten vain tippunut) alemmalle hyllylle :DD Ha ha, pakkohan se oli ostaa. Okei ensin maksoin tavarat, olin kävelemässä ulos kuin aikuinen.. Ja sittein tein U-käännöksen ja jonotin tuon itselleni uudestaan. Haters gonna hate, jellonasta tulee nyt mun matkaötö. Siitä saa kivoja kuvia posettamassa kuuluisilla paikoilla ja sillon lisäksi paljon söpömpi naama kuin meikäläisellä :D

                                   

Siinä se katselee olkkarista ja meikäläisen tornin ikkunasta. M ehkä hieman hajosi kun vetäsin tuon selän takaa tänään. "Arvaa mitä meikä osti?!"
Tein myös ruokaa, joka ei ollut ollenkaan pahaa. Mietin siis ensin että tilaan pizzaa, en keksi - kunnes muistin googlen olemassaolon. Näpyttelin "perusruoka resepti" ja tein ensimmäisen haun ohjeistuksen mukaan :D Paistoin jauhelihaa ja sipulia, keitin riisiä ja heitin ne kaikki yhteen kera mausteiden sekä ananaksen! Se ananas toi siihen tosi mukavasti makua, vaikkei ehkä ensimmäisenä olisi tullut mieleen.

No jostain syystä tuossa näyttää ihan kököltä, mutta Oikeesti oli se ihan syötävää :'D

Illemmalla jumitettiin vähän aikaa ja päätettiin sitten lähtee M:n kanssa kiertelee kaupungille, kun ei muutakaan keksitty. Ja kannattaahan sitä tällä suuntavaistolla lähteekin, sillä varma seikkailu on tiedossa :D


Ensinnä pysyttiin ihan reiteillä ja käytiin ihastelemassa Thamesin rannalla kauniisti valaistuja siltoja. Muutama kuva sieltä siis.. Ihan oikein me tultiin World's Endiä pois päin kotia kohti, mutta sitten jossain kohden meni molemmilla koordinaatit pahemman kerran sekaisin :D Mutta hei - täällä sä voit aina vaan miettiä, että no parempi tämä ku kököttää kotona. Lisäksi busseja, metroja taikka hätätilassa takseja lipuu ohi muutaman sekunnin välein, niin ei me kyllä paljoa stressattu. Käveltiin sitten vaan eteenpäin, tietämättä yhtään että minne ja otettiin miljoona kuvaa. Lopulta napattiin joku bussi jonnekin lähimmälle metroasemalle ja tubella takaisin kotikulmille. Ei oltu enää omalla zonellakaan, vaan joltain zone kakkoselta asti saatiin matkata :DD Pieni lenkki..
Käytiin kaupassa ja onnistuneen kassan kanssa käydyn small talkin jälkeen hajoiltiin jollain ilveellä koko loppumatka kotiovelle saakka. Kirjaimellisesti seiniä pitkin, kun vähän väliä toinen retkahti jotakin vasten nauramaan ja vatsalihakset kramppas niin lujaa ettei vähään aikaan :'D Jos nauru tosiaan pidentää ikää niin kannattaa eksyä useammankin kerran!





Ylemmät kuvat lähisillalta ja alla yksi nerokkaimmista bisnesideoista: parturikampaamo lapsille :D
Noissa jaksaa varmaan villinkin kakara istua sen aikaa, että saadaan kuontalo taas kuosiin.
Mun pikkuveli ainakaan ei ihan suosiolla lähtis tuolta pois :>

2 kommenttia:

  1. Ah, ihana blogi lukia <3
    Mullekki tollanen jellona >3>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistuin poistamaan oman vastaukseni joten lähetän sen nyt uudelleen:
      Kiitos paljon ja jellonalta terkkuja! ;>

      Poista